Siirry pääsisältöön

12. joulukuuta/ Mielikuvamatkalla


Olen valokuvaaja, pidän eniten luontokuvista, nyt lähden ratikkapysäkille, menen pihaan. Siellä on kahdenlaisia sieniä, otan niistä kuvan koska ne ovat niin kauniita, jatkan kadulle, jonkin matkan päässä on roskalaatikko aivan täynnä koirankakkapusseja, ihan pursuaa yli, eipäs ole kiva katsella, mutta nyt näen valkokukkaisen pensaan, enpä ole ennen sitä huomannut, otan siitäkin kuvan.
Matka jatkuu, seuraavan talon seinässä oli taiteilija Eero Nelimarkan 1924-1930 kuparilaatta, sillä hän on asunut myös tässä talossa kauan sitten. Sitten olikin Alepan ruokakauppa, ja nyt morsiuspukuliike, ei ole mulle ajankohtainen. Ihana pikku kahvila, siinä ihania leivonnaisia. Sitten olen pysäkillä, siellä kaksi ratikkaa. Enpä ole ennen katsellut näitä paikkoja, olen vain ajatellut mitä ruokaa pitää ostaa, ja minne olen matkalla. Katson vielä Pohjolankatua, se on kaunis, lehmuskatu tai -kuja, päässä voisi olla kartano, ei bensa-asema.

Raili

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Outi sanat teatteriryhmästä

Minulla oli ilo ja kunnia saada luotsata Kallion D-aseman omaa teatteriryhmää vuosien 2020-2022 aikana. Meille muodostui pieni tiivis ydinjoukko, vaihtuvuuttakin oli, mutta hyvällä meiningillä tehtiin noin kerran viikossa erilaisia teatteri-ilmaisun harjoituksia; improvisoitiin, tehtiin kohtausharjoituksia, liikuttiin, äänneltiin, tanssittiin, tehtiin mielikuvamatkoja, pieniä esityksiä Diakonissalaitoksen kirkkoon, kaduille, puistoihin ja takapihoille. Ja kirjoitettiin. Usein pieniä runoja, tajunnanvirtaa, dialogia, mitä milloinkin. Pääasia oli että kokeiltiin ja katsottiin mitä oma pää tuottaa. Ryhmän jäsenet olivat heittäytyviä, rohkeita, lojaaleja, lempeitä toisiaan kohtaan, ja luovia.  Kiitos jakamisesta ja luottamuksesta. Ja lempeää, lämmintä joulua kaikille. Outi Vuoriranta  

8. joulukuuta/ Ihmiset hymyilee

  Ihmiset hymyilee mulle takaisin Joka hetki liian lähellä rajaa Edelleen liikettä on liikaa Sekunnin murto-osan päässä täystuhosta Paljon helpompi hengittää Puhelu pimeältä puolelta Ehkä alan taas löytää jotain tärkeää Niille ei sanota ei Onnellinen koira kuralätäkössä Jotkut on jo nuorena Eläneet monta elämää Juoksen sen kanssa metsässä Arvet näkyy ihossa ja  sielussa Kaikki liikkuu liian nopeasti Mutta pysähdys on lopullinen Oma pääsi näkee pahan hyvänä  Eikä hyvä ja paha enää erotu Susanna

21. joulukuuta/ KESKIVIIKKO

Keskiviikkona kevyesti Ensin ekavuoro Sitten sitikka Kuka käskee? Iivari innokas! Veneen veikko Iisakki Ilosilmä Innostui itsekin Kaksin kaunihimpi Karkasi kulkuneuvoon Oitis olevaan onnelaan. Kirsti