Siirry pääsisältöön

7. joulukuuta/ Kirjeet kulkevat osa 2.


Hei Varjo!


Täällä se Pirtsakka tyttö. On minulla tosin nimikin Amanda Könkkänen. Olen vaalea blondi. Olen eronnut 8 vuotta sitten. Mieheni oli narsisti, ihan mahdoton, ei hänen kanssaan voinut elää. Mitään en osannut tehdä hänen mielestään oikein.

Asun poikani kanssa, joka on 16- vuotias. Hänen kanssaan on hieman ongelmia. Hän tarvitsisi miehen mallia. Hän menee ensi syksynä ammattikouluun ja voi olla että muuttaa koulun oppilasasuntolaan.

On hyvä että hän oppisi vähän itsenäistymään.

Minä itse pidän ruusuista, pitseistä, koruista ja turkiksista. Heikkouteni on grillatut kanankoivet ja valkoviini. Olen töissä Prisman vaateosastolla. Mikään päivä ei ole samanlainen. Näkee ihmisiä. Usein tekisi mieli sanoa että hyvä rouva, 34 numeron koko ei teille mahdu, mutta kun pitää olla kohtelias ja hienotunteinen.

Haluaisin tutustua ja nähdä minkälainen on mies joka käytttää vanhaa äitiään noin hyväkseen.

Suukkoja päivääsi toivottaa Amanda.


Kari K.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Outi sanat teatteriryhmästä

Minulla oli ilo ja kunnia saada luotsata Kallion D-aseman omaa teatteriryhmää vuosien 2020-2022 aikana. Meille muodostui pieni tiivis ydinjoukko, vaihtuvuuttakin oli, mutta hyvällä meiningillä tehtiin noin kerran viikossa erilaisia teatteri-ilmaisun harjoituksia; improvisoitiin, tehtiin kohtausharjoituksia, liikuttiin, äänneltiin, tanssittiin, tehtiin mielikuvamatkoja, pieniä esityksiä Diakonissalaitoksen kirkkoon, kaduille, puistoihin ja takapihoille. Ja kirjoitettiin. Usein pieniä runoja, tajunnanvirtaa, dialogia, mitä milloinkin. Pääasia oli että kokeiltiin ja katsottiin mitä oma pää tuottaa. Ryhmän jäsenet olivat heittäytyviä, rohkeita, lojaaleja, lempeitä toisiaan kohtaan, ja luovia.  Kiitos jakamisesta ja luottamuksesta. Ja lempeää, lämmintä joulua kaikille. Outi Vuoriranta  

8. joulukuuta/ Ihmiset hymyilee

  Ihmiset hymyilee mulle takaisin Joka hetki liian lähellä rajaa Edelleen liikettä on liikaa Sekunnin murto-osan päässä täystuhosta Paljon helpompi hengittää Puhelu pimeältä puolelta Ehkä alan taas löytää jotain tärkeää Niille ei sanota ei Onnellinen koira kuralätäkössä Jotkut on jo nuorena Eläneet monta elämää Juoksen sen kanssa metsässä Arvet näkyy ihossa ja  sielussa Kaikki liikkuu liian nopeasti Mutta pysähdys on lopullinen Oma pääsi näkee pahan hyvänä  Eikä hyvä ja paha enää erotu Susanna

21. joulukuuta/ KESKIVIIKKO

Keskiviikkona kevyesti Ensin ekavuoro Sitten sitikka Kuka käskee? Iivari innokas! Veneen veikko Iisakki Ilosilmä Innostui itsekin Kaksin kaunihimpi Karkasi kulkuneuvoon Oitis olevaan onnelaan. Kirsti